Pihka on kaikille tuttu, hyväntuoksuinen, mutta tahmeudessaan hankala aine, joka takertuu tiukasti varomattoman kuuseen kurkottelijan sormiin. Se on muun muassa eteerisistä öljyistä ja hartseista muodostuva seos, jota erityisesti mänty ja kuusi erittävät suojatakseen solukoitaan taudeilta ja tuholaisilta. Sekä kuusen että männyn pihkaa kerätään, mutta tehty tutkimus on toistaiseksi keskittynyt enemmän kuusenpihkaan.
Pihkaa on käytetty perinteisesti haavojen ja ihottumien hoidossa, ja tänä päivänäkin voi ostaa apteekista kliinisesti tutkittua kuusenpihkavoidetta. Pihkan antimikrobisia ominaisuuksia tutkitaan paraikaa, ja myös kosmetiikkateollisuudessa on kiinnostuttu perinteisen luonnonraaka-aineen tarjoamista mahdollisuuksista.
Pihka on askel monitavoitteiseen metsänkäyttöön
Metsänomistajalle pihkan kerääminen tarjoaa mahdollisuuden saada lisäansioita hakkuiden ulkopuolella. Erityisesti kuusenpihkaan kohdistuu paljon kiinnostusta niin tutkijoiden kuin yrittäjienkin osalta.
– Pihka on Suomelle iso juttu, ja sen parissa on tehty lääketieteenkin puolella uraauurtavaa ja merkittävää tutkimusta, iloitsee Henri Vanhanen Nyyrikki Metsäpalveluista.
Nyyrikki Metsäpalvelut on nuori yritys, jonka perustajilla on kaikilla vankka tutkijatausta. Yritys tarjoaa tuotteita ja palveluita, joilla metsänomistajat pystyvät olemaan paremmin mukana luonnontuotealan kasvussa.
– On hienoa nähdä, miten perinteiselle metsäalalle nousee yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneet monitavoitteisen metsänkäytön mahdollisuudet. Pihkanvalutus on jälleen yksi keino, jolla metsänomistajat voivat laajentaa liiketoimintaansa, kommentoi Kimmo Koistinen Lusto metsävarainhoidosta.
Kuusenpihkan valutusta tutkitaan yhteistyössä
Nyyrikki Metsäpalvelut osallistui Metsäkeskuksen kanssa pihkan koevalutukseen Lapualla, mistä saadut tulokset ylittivät odotukset.
– Keskimäärin pihkaa saatiin noin 150 g puuta kohti, mutta parhaimmat ja elinvoimaisimmat puut tuottivat pihkaa jopa tuplasti sen verran, kertoo koevalutuksessa mukana ollut Marko Ämmälä Metsäkeskukselta.
– Koealueella kasvavista reilusta 120 puusta kerättiin pihkaa yhteensä noin 18 kiloa. Voidaankin karkeasti laskea, että päätehakkuleimikosta saa pihkanmyynnin kautta tuloja noin 2500–3000 euroa hehtaarilta, mikä vaatii noin 6–8 päivän työpanosta. Ukonvaaja tehosteliuoksella saatiin pihkantuotokseen selkeä lisäys koealalla, Ämmälä jatkaa.
Pihkan valutus voi tapahtua passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisella valutuksella tarkoitetaan puun itse tuottamaa pihkaa, joka kerätään kuivana puun kuorelta. Aktiivivalutusta varten puun kuoreen tehdään niin sanottu valutuskuvio, joka käynnistää pihkantuotannon. Kuusen pintaan viillelty perinteinen kalanruotokuvio pitää pihkantuotannon yllä koko valuntakauden ajan, mutta männyn kohdalla tuotanto hiipuu ja viiltoja on uusittava viikon parin välein. Lämpötila on ratkaiseva tekijä pihkanvalutuksessa, sillä se vaikuttaa puun nestevirtaukseen ja sitä myötä myös pihkantuotantoon.
– Kun kuusen runko lämpenee kasvukauden aikana riittävästi, pihkan juokseminen lisääntyy. Paras valuntakuukausi on lämpimin kuukausi eli heinäkuu. Valutuskuvioiden tekeminen kannattaa tehdä alkukesästä, sillä pihkanvalutus perustuu vaurioiden aikaansaamiin traumapihkatiehyihin. Kestää viikkoja, että ne muodostuvat, Vanhanen kertoo.
Kulunut vuosi on ollut pihkantuotannossa poikkeuksellinen, sillä lämmin syksy venytti valutuskauden lokakuulle asti. Pelkkä rungon lämpötila ei riitä, vaan myös juuriston eli maaperän lämpötila vaikuttaa nestevirtaukseen. Siksi maaperän ominaisuudet, kuten vesitasapaino, vaikuttavat myös pihkan tuotantoon. Samalla maa-alalla kasvavat samankokoiset kuuset voivat tuottaa hyvin eri määriä pihkaa riippuen mikroilmastosta, jossa ne kasvavat.
Pihkanvalutus on osa suunnitelmallista metsänkäyttöä
Vaikka valutus perustuu puun kuoreen tehtäviin vaurioihin, sillä ei ole todettu olevan vaikutusta tukkipuun laatuun. Valutus on kuitenkin syytä tehdä puilla, jotka kaadetaan vuoden sisällä valutuksesta. Mitä järeämpi kuusi, sen paremmin se tuottaa pihkaa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, ettei pihkanvalutuskuvio alenna tukin hintaa eikä sen pintaan tule merkittäviä värivaurioita, jos valutus tapahtuu hakkuita edeltävänä kesänä.
– Kun markkinat ovat vielä kehittymässä, on erittäin tärkeää olla yhteydessä ostajiin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, Ämmälä tähdentää.
Ostajia voikin etsiä kotimaisten luonnontuotealan yrittäjien joukosta tai Kerääjä.fi -palvelusta, jossa raaka-aineen ostajat ja myyjät kohtaavat. Muistettava on, että pihkanvalutukseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Muuten työkalupakkiin kerättävät välineet saadaan muutamalla satasella. Valutuskalustoon kuuluvat kuorimarauta rungon siistimiseen, työkalu tai erikoisterä eli pihkuri valutuskuvion tekemiseen ja metalli- tai muoviputket pihkan keräämiseksi elintarvikekelpoisiin pusseihin. Vanhasen mukaan myös hyvä niittikone ja reipas mieli on hyvä olla matkassa mukana.
Nyyrikin kautta on pihkurin kaltaisten erikoistyökalujen lisäksi mahdollista hankkia tutkimustyön tuloksena syntynyttä Ukonvaaja-nimistä tehosteliuosta, jolla pihkansaantia on mahdollista lisätä.
– Ukonvaajaa vielä päälle, kun on valutuskuvio tehty, niin saa tuplattua saannon, Vanhanen hymähtää.
Ukonvaaja olikin olennainen osa Metsäkeskuksen kanssa tehtyä koevalutusta Lapualla. Nyyrikki tuottaa valmistetta vain tilauksesta, joten pihkanvalutuksesta kiinnostuneiden on syytä olla ajoissa liikkeellä. Kysyntä on nimittäin yllättänyt.
– Jos kesäkuussa aloittaa valutuksen, niin kyllä helmi-maaliskuussa pitää olla yhteyksissä. Helposti tulee kesällä ei-oota, Vanhanen toteaa. Jos tahtoo koko kasvukauden hyödyntää kesäkuusta ihan syyskuulle asti niin kannattaa olla jo talven aikana yhteyksissä.
