IPCC eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi reilu vuosi sitten raportin, joka järisytti maailmaa osoittamalla senhetkiset päästövähennystavoitteet riittämättömiksi. Sen jälkeen puhe hiilinieluista ja -varastoista on käynyt yhä vain kuumempana. Mistä oikein on kyse, ja miksi sen pitäisi kiinnostaa suomalaista maanomistajaa?
Hiilinieluista puhuttaessa tarkoitetaan erilaisia prosesseja tai toimintakokonaisuuksia, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Suomalaisessa keskustelussa kyse on yleensä metsistä, jotka kasvaessaan sitovat hiiltä biomassaan eli puuainekseen, juuriin ja lehtiin. Myös meret ja suot toimivat luontaisina hiilinieluina. Hiilinielut ovat tärkeä, vastakohtainen prosessi päästöille, sillä ne vähentävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja täten auttavat torjumaan ilmastonmuutosta.
Hiilivarastoilla puolestaan tarkoitetaan hiiltä, joka on pois kierrosta ja ilmakehästä. Kasvaessaan kasvi toimii hiilinielun lisäksi hiilivarastona niin kauan kuin se pitää hiilen sitoutuneena solukkoihinsa. Esimerkiksi vanhat hirsitalot ovat erinomaisia hiilivarastoja! Vanhimpina hiilivarastoina voidaan kuitenkin pitää fossiilisina polttoaineinakin tunnettuja öljyä ja kivihiililtä, joiden poltto on kuitenkin tällä hetkellä merkittävin hiilidioksidin lähde.
Puustoon sitoutuneen hiilen määrä on suoraan verrannollinen puuston tilavuuteen: mitä järeämmäksi puu kasvaa, sitä enemmän hiiltä siihen ehtii sitoutua! Metsien kasvatukseen ja hoitoon puolestaan vaikuttavat pitkälti puun käyttökohteet. Tämän vuoksi yrityksiä tulisi kannustaa tuottamaan sahatavaraksi soveltuvasta puusta korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka ovat pitkäikäisempiä ja joissa hiili säilyy pidempään varastoituneena. Tässä ollaankin tehty huimia edistysaskelia esimerkiksi puurakentamisen saralla.
Metsänhoidolla voidaan edistää hiilinielujen ja -varastojen syntyä. Tässä metsänomistajat ovat avainasemassa. Ottamalla käyttöön hiilitaseen kannalta parempia metsänhoito- ja -käyttötottumuksia, metsät on mahdollista saada varastoimaan hiiltä entistä tehokkaammin. Tämä kuitenkin vaatii satsauksia ja investointeja, joihin harvalla metsänomistajalla on varaa ryhtyä.
Onneksi hiilinielun lisäämiselle on tiedossa valtion tukea esimerkiksi tuhkalannoitukselle ja joutomaiden metsitykselle . Liike-elämä on kuitenkin reagoinut ongelmaan valtion rinnalla. Monet yritykset ovat alkaneet vastata tarpeeseen kehittää hiilinieluja ja päästökompensaatiota suomalaisten metsien avulla. Eturintamassa on GreenCarbon Finland Oy, joka tekee tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa parantaakseen metsien hiilensidontakykyä varmistamalla samalla, että metsänomistajat saavat riittävän korvauksen työstään. Kenenkään ei tulisi olla yksin vastuussa maapallon tulevaisuudesta. Koska metsien rooli on niin tärkeä, metsänomistajien tulisi saada koko yhteiskunnan tuki taakseen.
Niin hiilinielut kuin -varastot ovat tärkeitä käsitteitä, kun puhutaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pienentämisestä, ja molempia on kasvatettava samalla kun päästöjä vähennetään.
Myös Lusto haluaa olla mukana kehittämässä toimintamalleja, joilla metsänomistajat voivat saada taloudellista hyvitystä tehdessään elintärkeää ilmastotyötä.
