Humisevat hongat ja ylväinä kohoavat näreet ovat merkittävä osa suomalaista kansallismaisemaa, ja
niille on paikka lähes jokaisen suomalaisen sydämessä – eikä ihme! Ovathan suomalaisen
yhteiskunnan perustukset nivottu tiiviisti yhteen metsien kanssa. Metsiin suhtaudutaan tunteella.
Viime vuosina kiihtynyt ilmastokeskustelu on kuitenkin ladannut metsille entistä enemmän
odotuksia. Samalla kun metsistä toivotaan tehokasta hiilinielua, fossiilisten materiaalien käytön
korvaaminen uusiutuvilla asettaa uudenlaisia käyttöpaineita puulle.
Metsätalous on vuosikymmenien ajan nojannut vahvasti yksinomaan puuntuotantoon, johon myös
metsänomistajan saama tuotto on perustunut. Metsänkäytön suunnittelu ja aiempi metsälaki ovat
osaltaan vahvistaneet tällaista yksipuolista käyttötapaa, ja uuden metsälain myötä monitavoitteisen
metsätalouden mahdollisuudet ovatkin merkittävästi parantuneet, mm. jatkuvapeitteisen
metsätalouden mahdollistuttua. Tuoreen tutkimuksen valossa metsänhoidon suunnittelussa tulisi
kuitenkin edelleen kiinnittää enemmän huomiota eri ekosysteemipalvelujen turvaamiseen.
Metsäneuvonta on kuitenkin herännyt muutokseen hitaasti. Vaikka huomattava osa metsänomistajista
on kiinnostunut monipuolistamaan metsänhoitoa, riittävää neuvontaa voi olla vaikea saada.
Yksittäiseltä metsänomistajalta vaatisi kohtuutonta paneutumista uusien menetelmien opetteluun
ilman asiantuntijan apua. Kysyntä ja palveluntarjonta eivät täysin kohtaa.
Hyvinvoiva, monipuolinen metsä tarjoaa puun ohella muita ekosysteemipalveluja, joihin lukeutuvat
hiilensidonnan lisäksi esimerkiksi marja- ja sienisadot, metsistä kerättävät materiaalit,
luontomatkailu, hyvinvointipalvelut sekä muu virkistyskäyttö. Monitavoitteisella
metsänkäyttösuunnittelulla metsänomistajan metsästä saamat tuotot voivat jopa kaksinkertaistua, kun
tulot eivät nojaa pelkkään puunkorjuuseen vaan eri sivuvirtojen taloudellinen hyödyntäminen
huomioidaan suunnittelussa. Esimerkiksi kotimainen kosmetiikkateollisuus on jo vuosia ammentanut
inspiraatiota ja raaka-aineita suomalaisesta luonnosta. Vaikka kysyntä luonnollisille raaka-aineille
mm. kosmetiikassa ja elintarviketeollisuudessa on jatkuvassa kasvussa, kuluttajille on vasta vähän
tuotteita tarjolla suhteessa metsien tarjoamiin mahdollisuuksiin: varpukasveihin, katajanmarjaan,
mahlaan, pihkaan ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa vaikka sivukaupalla. Sama pätee myös
luontomatkailuun: siitä on vuosia povattu uutta taloudellista valttikorttia Suomelle, mutta Lapinmatkailun ulkopuolella ala on vielä varsin pientä, vaikka eteläisemmän Suomen metsäiset harjut ja
lukuisat järvet tarjoaisivat matkailijalle unohtumattomia elämyksiä.
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa ei pidä
myöskään sivuuttaa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa ja voi hyvin, sitoen hiiltä sekä puustoon että
maaperään yhä lisääntyvässä määrin, mikä on avainasemassa Suomen hiilijalanjäljen
pienentämisessä. Monimuotoinen metsä voi myös tarjota elintilaa tärkeille ja uhanalaisille
metsälajeille, kun esimerkiksi metsän ikä- ja lajirakenne sekä lahopuun laatu ja määrä otetaan
huomioon suunnittelussa. Hiilensidontaan ja elonkirjon suojeluun keskittyvä suunnittelu sekä uusien,
pitkäikäisten puutuotteiden, kuten tekstiilien ja kestävien puupohjaisten muoviesineiden,
kehittäminen tarjoavat yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin ollaan kuitenkin
vielä heräämässä, vaikka uusia innovaatioita syntyykin koko ajan.
Jotta monimuotoinen metsänhoito olisi metsänomistajalle mahdollista, tarvitaan asiantuntevaa
neuvontaa ja kontakteja yritysmaailmaan. Metsistä on saatavilla runsaasti tietoa muun muassa
puuston laji- ja ikärakenteesta sekä metsän topografiasta, mutta harvan metsänomistajan resurssit
riittävät sen tiedon hyödyntämiseen monitavoitteisesti ilman asiantuntevaa neuvontaa. Tarvitaan
uudenlaisia palveluita, jotka eivät ainoastaan tarjoa asiantuntijuutta yksilöllisten, monitavoitteellisten
metsänhoitoratkaisujen toteuttamiseen, vaan myös muodostavat uudenlaisia verkostoja yritysten ja
metsänomistajien välille. Toistaiseksi talouskäytössä olevat metsät on katsottu vain perinteisten
metsäalan toimijoiden toimintakentäksi, mutta monipuolista käyttöä tukeva palveluverkosto
mahdollistaa myös uudenlaisten innovaatioiden synnyn ja avaa metsiemme vihreää aarrelipasta
uusille yrityksille.
Koska monimuotoisuuden ja ilmaston suojelu nojaa Suomessa niin vahvasti metsiin, on kohtuutonta
odottaa näiden tavoitteiden toteutumisen olevan yksinomaan metsänomistajien hyväntahtoisuuden
varassa. Hiilensidonta ja virkistys- sekä maisema-arvot ovat palveluita, joita metsänomistajat ovat
tähän asti tarjonneet saamatta siitä kunnollista korvausta. Tarjoamalla markkinatalouden tuomia
mahdollisuuksia monimuotoiselle metsänkäytölle, turvataan kansallisten ja kansainvälisten
monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen ilman,
että metsänomistajien tarvitsee joustaa toimeentulostaan.
Metsissä on Suomen tulevaisuus, kunhan uskallamme päästää irti vanhanaikaisiksi käyneistä
toimintatavoista. Valtteinamme ovat uraauurtava tutkimus, puhdas luonto ja innovaatiot, joiden
olemassaolo on menestyksemme tae nyt ja tulevaisuudessa – kunhan tarjoamme mahdollisuuden
kehittyä.
